Hinaaja M/A Alpo

Hinaaja Alpo sijaitsee Toppilan tervasatamassa Oulussa ja on esillä yleisölle omassa laiturissaan.

Dunkirkin katkeran tappion jälkeen 1941 Sir Winston Churchill päätti, ettei katastrofi tule toistumaan, ja käynnisti seuraavassa yrityksessä, eli tulevassa Normandian maihinnousussa (Operaatio Ukko-Ylijumala/ Operation Overlord) käytettävien kahden keinotekoisen siirrettävän sataman suunnittelu- ja valmistelutyön (Operaatio Mulperipuu / Operation Mulberry).
Sataman siirtoa ja pystytystyötä varten tarvittiin yhteensä n. 150 hinaajaa siirtämään tarvittavat elementit Englannin kanaalin yli Ranskan rannikolle. Amerikkalaiset tekisivät puolet hinaajista ja englantilaiset toisen puolen. Näin sai alkunsa kunniakas Yhdysvaltain Armeijan pikkuhinaaja ST-335. Aluksen valmistus alkoi syksyllä 1942 ja maailman kautta aikojen kauneimmaksi laiva-alan lehdessä äänestetyn laivaprofiilin omaava – Walt Disneyn piirrettyjen pohjalta lempinimet “ Mikki Hiiri-” tai ”Aku Ankka -hinaaja” – saanut pikkuhinaaja valmistui United Boat Service Corporationin New Yorkin  Bronxin City Islandin telakalta keväällä 1943 tullakseen siirretyksi suuren Liberty-luokan rahtilaivan kannella toisen vastaavan hinaajan kanssa Eurooppaan, Englantiin.

Ensimmäinen matka: 1944, Verinen Omaha

Kesäkuun 6. 1944 yhteistyössä 175 000 sotilaan kanssa ja 50 000 erilaisen kulkuneuvon kera ST-335 osallistui Normandian maihinnousuun (Operaatio Näkki / Operation Neptune) kuljettaen jättimäisiä telakan osia kanaalin yli 40 km:n matkan Ranskan Calvados-rannikolle, Yhdysvaltain vastuualueelle Omaha-rannalle, joka kiivaan vastarinnan ja aamun veristen taistelujen perusteella sai nimen “The Bloody Omaha”. Ensimmäiset hinaajat olivat alueella jo 12 tuntia maihinnousun alkamisesta eli noin klo 18 maissa.
Vaikka alus oli tehty sanonnan mukaan “vain yhtä matkaa varten” eli väistämättömän menetyksen mahdollisuus huomioiden säästeliäästi ja vaatimattomasti, oli aluksessa kuitenkin moderni ja tehokas (400hv) Oaklandissa Kaliforniassa valmistettu 6-sylinterinen Atlas Imperial  6HM2124- nelitahtidieselmoottori. ST-335 selvisi vahingoittumattomana vaativasta osuudestaan “Atlantin vallin murtamiseen” sekä Euroopan vapauttamiseen, ja päätyi sodan päätyttyä Yhdysvaltain armeijan kuuluisaan ja runsauden sarvena tunnettuun ylijäämävarastoon, ja sitä kautta halukkaille myyntiin.

Miinoja Suomenlahdella

Sodan jälkeen oli Suomenlahti ja Itämeri maailman eniten miinoitettu merialue, jossa vaaraa rauhan ajan aluksille aiheuttivat saksalaiset, venäläiset ja omatkin miinat. Miinat oli raivattava Moskovan välirauhan sopimuksen velvoittamana. Niinpä Kansanhuoltoministeriö ostikin Suomeen 24 hinaajaa, niiden joukossa ST-335 (Wilhelminahaven, Schiedam, Hollanti),joka nyt sai tehtävän miinanraivauksessa ja nimettiin siksi Dieselraivaaja N:o 18 :ksi (DR-18). Raivaus päättyi vasta 1951, jolloin DR-18 jäi vapaaksi muihin tehtäviin, ja jolloin vasta varsinaisesti sotatila miinanraivauksen suhteen loppui.

Oulun Toppilan oma ALPO

Dieselraivaajille etsittiin uusia tehtäviä rauhanajan työssä.  F.W.Hollmingin Rauman telakka muuttikin kaksitoista pientä “74-jalkaista” ST-luokan hinaajaa siviiliajan töihin lähinnä satamahinaajiksi /satamamurtajiksi. Muutokset olivat suuria ja DR-18:n keulakantta korotettiin ja ennenkaikkea alus sai JÄÄKEULAN. Nyt tilauksen myötä apulaiskaupunginjohtaja Alpo Aution mukaan työaluksena miespuoliseksi nimetyn M/A Alpon kaunis sivuprofiili muuttui vielä kauniimmaksi kun “pystynokka” muuttui oikeaksi  kolme metriä pidemmäksi “nokaksi”. Uusi keula mahdollisti nykimättömän kulun “jopa 20 cm paksussa kiintojäässä”. Oulussa, Luojan jo 26.11.1724 jääpadon murtuman kautta synnyttämän Toppilan vilkkaassa satamassa M/A Alpo sitten kunniakkaasti palvelikin vuodesta 1952 aina vuoteen 1990 saakka, jolloin uudempi ja vahvempi J/M Tuura syrjäytti kaikkien oululaisten tunteman Alpo-veteraanin eläkkeelle. Satunnaisen ylläpidon hiipuessa sotasankari Alpo alkoi rapistua ja Toppilansalmen pohja veti jo vanhusta puoleensa. M/A Alpo oli laitettu niin sanotusti “ylösmakaamaan”.

”Tuhatvuotinen kunnostus”

Vuonna 1999 entinen mahtava merikaupunki Oulu päätti luopua monille rakkaasta Alpo-hinaajastaan samalla, kun Oulun merenkulun mahtiaseman mahdollistanut Toppilan ikiaikainen satamatoiminta päätettiin lopettaa!  M/A Alpo myytiin huutokaupalla suljetuin tarjouksin. Muutaman asianharrastajan innolla ja  lainatulla  alkurahoituksella kunniakas M/A Alpo päätyi vartavasten tarkoitusta varten perustetun yhtiön Toppilan Möljä Oy:n omistukseen 18.8.1999. Tästä alkoi seuraavalle tuhatluvulle yltävä kunnostus, joka edelleen jatkuu…
Varsinainen, jo rapistuneen aluksen pelastaminen, varsinkin sekavan, ilman putkipiirustuksia myydyn konehuoneen osalta, lankeaa yksiselitteisesti merikaupunki Uudenkaupungin vanhan kaakeliuunitehtaan suvun jälkeläiselle, Vesa Nummelalle, joka yksin, ilman apua kylmissä olosuhteissa pelasti Atlas Imperial-moottorin, ja sai sen jälleen käyntikuntoiseksi mahdollistaen aluksi täysin mahdottomana leikkimielisenä ehdotuksena tehdyn ST-335:n toisen matkan Normandiaan maihinnousun 60-vuotisjuhlallisuuksiin keväällä 2004. Vesalle kuuluu Alporistin ritarimerkki n:o 1, kun se saadaan taotuksi!

Toinen matka: 2004 Bushin ja Putinin Liennytys – Omaha

Nelivuotisen kunnostuksen jälkeen, harrastuspohjalta, yksityisin niukoin varoin ja hyväntahtoisten avustusten turvin 22.5.2004 M/A Alpo lähti vihdoin sankan laituriväen saattelemana täysin kokemattomalla amatöörimiehistöllä ilman suurempia totuttautumisia toiselle matkalleen kohti Normandiaa. Tällä kertaa matka oli kuitenkin huomattavsati pidempi! Menomatkaan varattiin 10 vuorokautta  Matka on pisin ST-luokan pikkuhinaajan koskaan tekemä kaksisuuntainen merimatka! Matka oli vaiherikas ja ensimmäisenä yönä koettiin pimeässä jäätelien peittämässä talviyössä 26 m/s :n myrsky, joka uhkaa kaataa kaikki unelmat – ja aluksen! Täydet polttoainetankit pelastivat painollaan aluksen jättimäisen sivuaallon yllättäessä. Matkasta (ja pienten hinaajien historiasta) on tehty perusteellinen, valitettavasti loppuunmyyty kirja: ”Pienet hinaajat Suomessa – M/A Alpo Normandiasta Ouluun ja takaisin”,  Juha Kämäräinen, ISBN 952-91-8695-9. Veriselle Omahalle asti rantautumaan ei aivan päästy, koska presidentit Bush ja Putin halusivat myöskin osaltaan kunnioittaa D-Dayn 60-vuotisjuhlia ja mittavat turvajärjestelyt estivät saksalaisten kanssa vielä 6.6.1944 aikana yhteistyötä tehneiden “epäilyttävien” suomalaisten pääsyn rannalle, joka oli varattu presidenttien juhlallisuuksiin. Matka onnistui muuten hienosti ollen ehdoton ainutkertainen elämys kaikille osallistujille! Matka oli tietysti kokemattomalle miehistölle myös hankalakin ja Toppilan Möljälle taloudelliseti rasittava, mikä johti myöhemmin ristiriitoihin miehistön välillä. Jatkossa odotettiin ja odotettiin Oulun kaupungin täyttävän oman osansa sopimuksistaan. Luvattua satamapaikkaa ei kuitenkaan kuulunut ja toiminta alkoi hiipua hiljalleen, vain muutama aktiivi (”ne neljä uskollista”) ylläpitivät alusta.

Kolmas matka: 2024, D-Day 80th Anniversary

Kaupungin kanssa käytyjen 18 v. kestäneiden neuvottelujen  jälkeen M/A Alpo on vihdoin saanut Toppilan Möljä Oy:n kautta hallintaansa Toppilan satamasta rantatontin, jonka yhteyteen on luvattu mahdollisuus omin kustannuksin tehdä 75 m pitkä laituri, mikä  mahdollistaisi  ensimmäistä kertaa M/A Alpon oikeanlaisen  ja asiallisen toiminnan legendaarisessa entisessä Toppilan merisatamassa. Lisäksi vanhojen omistajien pikkuhiljaa eläköityessä Toppilan Möljä Oy:n osake-enemmistö on siirtynyt uusille merihenkisille omistajille, oikeille merenkulkijoille,  ja paljon leveämmille hartioille.  Tämän myötä onkin julkistettu uusi suunnitelma: M/A Alpo tulee olemaan historian ainoa ST-luokan pikkuhinaaja, joka on kolmasti kulkenut läpi tuulen ja tuiskun Normandiaan  – ja kahdesti Oulusta!

Navigare necesse est

Arvoisa asiasta kiinnostunut: Jos olet kiinnostunut matkasta, osallistumisesta siihen, tai osallistumisesta muuten M/A Alpon perinteikkääseen toimintaan, tai jos sinulla tai yhteisölläsi on mahdollisuus jotenkin tukea tätä yritystä ja suomalaisen sisun merellistä ilmentymää joko henkisesti tai materiaalisesti, ole yhteydessä! Tervetuloa joukkoon. Olemme innoissamme!

P.S. Tunnelmaan päästäksesi kuuntele vaikkapa Spotifysta vuonna 1962 tehdyn mustavalkofilmin “The Longest Day” samanniminen tunnuskappale Paul Ankan esittämänä.

Kirjoittanut Antti Väänänen.

 

Tietoja laivasta

Rakennuspaikka
Paul Wahl & Co:n Varkauden telakka
Rakennusvuosi
1904
Matkustajia
99
Tilat
Keittiö, ruoka- ja naistensalonki sekä wc. Yläkannella on 12 kahden hengen hyttiä, tupakkasalonki, kapteenin hytti, ruorihytti, kaksi wc:tä ja suihkuhytti. Ruumassa on kokous-, koulutus- ja näyttelytila
Omistaja
Savonlinnan kaupunki