Hinaaja S/S Rauha

Tarina

Yksi merkittävistä varhaisista hinaajavarustajista oli Joensuulainen Gustaf Cederberg, jonka ensimmäinen hinaaja Ilma valmistui 1872. Sitä seurasi 1878 Viipurin konepajan rakentama Rauha, joka valmistuessaan oli ilmeisesti Saimaan voimakkain alus (60hv).(NF4) Vahvan hinaajan tulo Joensuuhun ei kuitenkaan järin paljoa paikallista lehdistöä kiinnostanut, saapuminen Joensuuhun nimittäin kuitattiin seuraavalla: ”Rauha niminen uusi höyryalus, jonka Wiipurin konepaja on herrain Cederbergien kauppahuoneelle tehnyt ja josta jo ennen on Karjalattaressa mainittu, saapui tänne wiime sunnuntaina”.

Rauhasta löytyy lyhyitä lehtitietoja alkuajoilta muutenkin, voimakkaana ja jykevänä hinaajana se oli yleensä keväällä ensimmäinen ja syksyllä viimeinen alueella kulussa ollut laiva. Purjehduskauden alkaminen ja loppuminen oli tieto joka yleensä lehdissä mainittiin. ”Karjala”- lehdessä oli 8.7.1909 toisenlainen tarina: ”Toiminimi Gustaf Cederberg & kumppanien omistama hinaaja ”Rauha”, joka w.k. 15p. iltana hukkui Tappuwirralla wedenalaiseen kariin, on nyttemmin nostettu ylös. Hinaaja on woimakkaampia Saimaan wesistön hinaajalaiwoja, kulkee 9 jalkaa sywässä.” Muita Cederbergin hinaajia olivat Rapid, Reipas, Roteva, Voima ja Tarmo. Vuonna 1920 Cederberg & Co laivoineen siirtyi Kaukas-yhtiön omistukseen.

Useiden ikäistensä laivojen tapaan on Rauhakin kokenut matkan varrella muutoksia. Alun perin sen miehistötiloina oli ajohytti, päällikön hytti ja miehistöhytti, joiden lisäksi laivasta löytyi keittiö, wc, ruokavarasto ja ”kaapelikatti” jossa säilytettiin esimerkiksi köysiä. Sittemmin siihen tehtiin uusi kattila vuonna 1909 ja asennettiin uusi kone 1912, joskin koneen valmistusvuosi on 1903. Samalla uudistettiin myös miehistön tiloja. Vuonna 1919 Varkauden konepajalla suoritetuissa uudistustöissä lisättiin miehistön makuupaikkoja, joita alukseen tuli 16 hengelle. Yksikantiseen alukseen rakennettiin Lauritsalassa komentosilta yllättävän myöhään, vasta 1955. Öljylämmitykselle alus muutettiin kymmenkunta vuotta myöhemmin.

Rauha oli ainakin aluksi pääasiassa lotjahinaaja, joka hinasi yleensä sahatavaralla täytettyjä lotjia Joensuusta Ryövälinniemeen, Viipurin ulkosatamaan Uuraaseen. Alkuperäisellä koneellaan se veti tavallisesti 4-6 lotjaa, uudella koneella 10-12. (ER77) Parhaimmillaan tiedetään sillä olleen perässään 17 lastattua lotjaa. Tyhjiä saatettiin kuljettaa enemmänkin. Kaukas yhtiö käytti sellutehtaissaankin lotjakuljetuksia selvästi muita yhtiöitä pidempään. Saimaan kanavan sulkeutuminen -44 vähensi lotjien käyttöä Saimaalla (ylipäätään, ei vain Kaukaan osalta).
Rauha kuului niiden 35 sisävesihinaajan joukkoon, jotka Saimaalta otettiin 1945 perustetun Raivaajalaivaston käyttöön raivaamaan miinoja Suomenlahdelta. Rauha oli tuon Saimaalta tuodun joukon vanhin, vahvin ja painavin alus.

Rauhankin osalta loppui ammattiliikenne 1960-luvulla muiden suurten höyryhinaajien tapaan. Aluksen pelasti ja osti 1970 joukko höyrypursiseuran aktiiveja. Näillä ”yhtyneillä varustamoilla” oli kuitenkin sormensa pelissä useissa laivoissa, joten Rauhalle etsittiin uusi koti vuonna 1977. Uusi omistaja antoi laivalle seuraavana vuonna nimen ”Humppa”. Kymmenen vuotta myöhemmin, 1987, alus kaupattiin jälleen, ja uusi omistaja palautti 10 vuotta Humppana olleen aluksen Rauhaksi 1988 aluksen 110-vuotispäivien kunniaksi. Samalla nimellä se edelleen seilaa Saimaalla, kotipaikkanaan Savonlinna.

Varaa tilausristeily s/s Rauha laivalla
Janne Leinonen, Kapteeni
Puhelin 050 368 2287
janne.leinonen@vipcruise.info

Rauha-esite

Tietoja laivasta

Aikaisemmat nimet
Rauha (1878-1978), Humppa (1978-88)
Rakennuspaikka
Viipurin Konepaja
Rakennusvuosi
1878
Pituus
23,99 m
Leveys
5,4 m
Syväys
2,9 m
Kone
Compound
Kattila
Skottilainen tulitorvi/tuliputkikattila
Polttoaine
Polttoöljy
Omistaja
LP Management Oy